Markku Ollikainen puhuu Itä-Suomen ilmastokonferenssissa Joensuussa 15.2.2024. Kuva Jon Norppa / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajana tunnetuksi tullut Markku Ollikainen harmittelee, että Itä-Suomi on jäänyt maksajan asemaan ilmastotalkoissa. Turvallisuuspolitiikka hidastaa alueen vihreän siirtymän edistymistä, joten haittoja tulisi voida lieventää ja kompensoida.
Itä-Suomen ilmastokonferenssin avauspuheenvuorossa mentiin suoraan asiaan. Helsingin yliopiston ympäristöekonomian emeritusprofessori ja tutkimusjohtaja sekä Suomen ilmastopaneelin ex-puheenjohtaja Markku Ollikainen kertasi, miksi ja miten ilmastotyötä tehdään.
– Ilmastonmuutos etenee ja ihmisten huoli ja hätä kasvavat. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät eri puolilla maailmaa. Olisiko kukaan osannut ajatella kymmenen vuotta sitten, että Etelä-Italia aavikoituu?, Ollikainen pohjusti esitystään Joensuussa 15.2. pidetyssä konferenssissa.
Ilmastonmuutos etenee hitaasti, mutta Ollikaisen sanoin ”oven takana” on jo merkittäviä uhkia, kuten Amazonin sademetsän tuhoamisen vaikutukset. Sään ääri-ilmiöistä yksi esimerkki on tämän talven tulipalopakkaset, polaaripyörteen hajoamisen takia karvahattu palasi myös helsinkiläisten vaateparteen.
Mutta mikä neuvoksi?
– Hiilidioksidi- ja kasvihuonepäästöjä tulee vähentää. Toimenpiteitä on tehty jo paljon, mutta oikealla tiellä ei olla vieläkään. Hyvä uutinen on se, että viime aikojen suuret investoinnit uusiutuvaan energiaan laskevat hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2027 mennessä Kiinan päästöjen verran.
Ollikainen luottaa siihen, että markkinat toimivat niin, että puhdas teknologia on taloudellisestikin se viisain vaihtoehto kaikilla elämänaloilla. Suomen vahvuuksiksi hän nimeää tuulivoiman ja vetytalouden. Metsäbiomassa säilyy kansallisesti merkittävänä elinvoimatekijänä, mutta tuotepaletti laajenee.
– Suomi etsii nyt kilpailukykyä puhtaasta energiasta, materiaalien säästäväisestä käytöstä ja digitalisaatiosta.
Oikeudenmukaisuus ei ole toteutunut Itä-Suomen kohdalla
Ollikainen totesi, että vaikuttavinta ilmastotyötä tehdään kunnissa – jo 157 kunnalla on joko oma, seutukunnallinen tai maakunnallinen ilmastotavoite. Kunnille tulisikin antaa mahdollisuudet toteuttaa tärkeää työtään mm. rahoituksen avulla.
– Kunnissa on huomattu, että vihreä siirtymä tuo myös osaamista ja elinvoimaa.
Kapuloina ilmastorattaissa ovat epäjohdonmukainen kansallinen politiikka sekä hidas päätöksenteko. Ollikainen toteaa Itä-Suomen tilanteen olevan selkeä osoitus siitä, että oikeudenmukaisuus ei ole toteutunut Suomen ilmastopolitiikan valmistelussa.
– Itä-Suomi on jäänyt maksajan asemaan. On mietittävä, kuinka kansallisen turvallisuuden nimissä aiheutettua haittaa vihreän siirtymän edistymiselle voidaan lieventää ja kompensoida.
Ollikainen ei kuitenkaan heitä kirvestään kaivoon vaan uskoo, että ratkaisut ilmastohaasteen taklaamiseen löytyvät.
– En ole missään tapauksessa luopunut toivosta.