Parlamentti hyväksyi keskiviikkona kantansa uudistukseen, jolla parannetaan EU:n ilmanlaatua.
Mepit hyväksyivät äänin 363 puolesta, 226 vastaan ja 46 tyhjää lain, joka asettaa useille epäpuhtauksille (mm. pienhiukkaset PM2.5 ja PM10, typpidioksidi NO2, rikkidioksidi SO2 ja otsoni 03) tiukemmat vuoden 2035 raja- ja tavoitearvot. Näin halutaan varmistaa, että ilmanlaatu EU:ssa ei ole haitallista ihmisten terveydelle, ekosysteemeille tai luonnon monimuotoisuudelle. Laki myös tuo EU:n säännöt linjaan Maailman terveysjärjestö WHO:n ilmanlaatusuositusten kanssa. Mepit korostavat, että komission ehdottamien ilmalaatustandardien tulee olla välitavoite, johon on päästävä mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2030.
Tekstin mukaan ilmanlaadun näytteenottopaikkojen määrää tulee lisätä. Kaupungeissa tulee jatkossa olla vähintään yksi näytteenottopaikka kahta miljoonaa asukasta kohti (komission esityksessä tämä luku oli kymmenen miljoonaa). Jos alueella on todennäköisesti suuria määriä ultrapieniä hiukkasia, kuten mustaa hiiltä, ammoniakkia ja elohopeaa, näytteenottopisteitä on oltava yksi miljoonaa asukasta kohti.
Mepit haluavat myös yhdenmukaistaa ilmanlaatuindeksejä, jotta kansalaiset saavat paremmin tietoa paikallisista ilmansaasteista. Niiden on jatkossa oltava selkeitä, vertailtavia ja yleisesti saatavilla. Ilmanlaadusta on saatava päivityksiä tunnin välein, jotta kansalaiset voivat suojautua saasteilta jo ennen hälytyskynnyksen ylittymistä. Samalla ihmisille on kerrottava ilmansaasteiden aiheuttamista oireista ja kunkin epäpuhtauden seurauksista, mukaan lukien haavoittuvia ryhmiä koskevista seurauksista.
Lisäksi parlamentti haluaa vahvistaa ihmisten oikeuksiasaada korvauksia terveysongelmista, jotka ovat seurausta uusien sääntöjen rikkomisesta.
Esittelijä Javi López (S&D, Espanja) sanoi: ”Ilmansaasteisiin Euroopassa on puututtava heti. Tämä hitaasti etenevä pandemia aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia, keuhkosairauksia sekä sydän- ja verisuonitauteja. Meidän on toimittava tieteen suositusten mukaan ja luotava WHO:n sääntöjä vastaavat ilmanlaatusäännöt. Kunnianhimoisella neuvottelukannalla suojelemme kansalaisia ja saamme puhtaamman sekä terveemmän ympäristön.”
Taustaa
Ilman saastuminen on edelleen yleisin ennenaikaisia kuolemia EU:ssa aiheuttava ympäristötekijä, jonka vaikutus on noin 300 000 ennenaikaista kuolemaa vuodessa (tarkista tästä, kuinka puhdas ilma on kaupungissasi). Haitallisimpia ovat pienhiukkaset (PM2,5 ja PM10), typpidioksidi, rikkidioksidi ja otsoni (lähde: Euroopan ympäristökeskus). Komissio ehdotti lokakuussa 2022 EU:n ilmanlaatusääntöjen tarkistamista ja kunnianhimoisempia tavoitteita vuodelle 2030, jotta EU:sta tulee saasteeton vuoteen 2050 mennessä saasteettomuustoimintasuunnitelman mukaisesti.
Lain edistäminen vastaa kansalaisten odotuksiin saasteiden vähentämisestä ja vihreämmistä kaupungeista sekä saastetietojen säännöllisestä päivittämisestä, jotka ilmaistiin Euroopan tulevaisuuskonferenssin päätelmissä (kohdat 2(2), 4(6) ja 6(1)).