Tänään julkaistun erityiseurobarometrikyselyn mukaan eurooppalaiset ovat huolissaan ilmansaasteiden vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön. Useimmat katsovat myös, että teollisuuden, viranomaisten ja työnantajien on tehtävä enemmän ilmanlaadun parantamiseksi. Vastaajat kannattavat kansainvälistä tai eurooppalaista lähestymistapaa ilmanlaadun parantamiseen. Lisäksi valtaosa niistä vastaajista, jotka ovat kuulleet EU:n ilmanlaatunormeista, katsoo, että niitä olisi tiukennettava.
Ympäristö-, valtameri- ja kalastusasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius totesi Euroopan komission ottavan nämä huolet vakavasti. ”Ihmiset kertovat meille, että he haluavat hengittää puhdasta ilmaa. Kaupungeissa ja teollisuuslaitosten läheisyydessä asuvat ja astmasta kärsivät ihmiset ovat kaikki huolissaan, ja he pyytävät meitä toimimaan. Komissio näyttää tietä esittämällä kunnianhimoisen ehdotuksen EU:n ilmanlaatunormien tiukentamisesta.”
Kyselyn keskeiset tulokset
Huoli ilmansaasteiden terveys- ja ympäristövaikutuksista
Useimmat eurooppalaiset katsovat, että hengityselinsairauksien (89 %), astman (88 %) ja sydän- ja verisuonitautien kaltaiset terveysongelmat ovat vakavia ilmansaasteista johtuvia ongelmia heidän maassaan. Eurooppalaiset ovat huolissaan myös ilmansaasteiden vesistöissä aiheuttamista ympäristöongelmista, kuten happamoitumisesta ja rehevöitymisestä (molemmat 83 %). Vesien happamoituminen ja rehevöityminen (jolloin vedessä on liikaa ravinteita, mikä johtaa levien liikakasvuun, mikä taas tukahduttaa muita eliöitä) ovat merkittävimpiä seurauksia veden laadun heikkenemistä.
Käsitys siitä, että ilmanlaatu on huonontunut
Lähes puolet vastaajista (47 %) katsoo, että ilmanlaatu on heikentynyt kymmenen viime vuoden aikana. Tämä osuus on kuitenkin laskenut 11 prosenttiyksikköä vuodesta 2019.
Tukea EU:n ilmanlaatunormien tiukentamiselle
Eurobarometri paljastaa, että ihmisillä ei ole riittävästi tietoa maansa ilmanlaatuongelmista. Suurin osa eurooppalaisista tuntee edelleen heikosti EU:n nykyiset ilmanlaatunormit, sillä vain vähemmistö vastaajista (27 %) on kuullut niistä. Niistä vastaajista, jotka ovat tietoisia EU:n ilmanlaatunormeista, valtaosa (67 %) kuitenkin katsoo, että normeja olisi tiukennettava. Tämä tulos koskee kaikkia paitsi viittä jäsenvaltiota.
Tukea ilmanlaadun parantamiseen tähtääville lisätoimille erityisesti kansainvälisellä tasolla
Suuri enemmistö eurooppalaisista (65 %) on sitä mieltä, että ilmansaasteisiin olisi puututtava kansainvälisellä tasolla. Puuttumista EU:n tasolla ja kansallisella tasolla kannattaa 42 prosenttia ja alue- ja paikallistasolla 32 prosenttia. Merkittävä osa vastaajista (19 %) katsoo myös, että toimia olisi toteutettava samanaikaisesti kaikilla tasoilla.
Yksilöiden toimet haitallisten päästöjen vähentämiseksi
Suurin osa eurooppalaisista on sitä mieltä, että suuret teollisuuslaitokset, fossiilisia polttoaineita käyttävät energiantuottajat, viranomaiset ja työnantajat eivät tee tarpeeksi hyvän ilmanlaadun edistämiseksi.
Suurin osa vastaajista myös katsoo, että kotitaloudet tekevät jo riittävästi asian eteen. Vastaajat ovat todennäköisemmin tehneet jotain vähentääkseen omia päästöjään tänä vuonna kuin vuonna 2019. Julkisen liikenteen käyttö, pyöräily tai kävely ovat yleisimpiä tapoja, joilla eurooppalaiset kertovat vähentävänsä haitallisia päästöjä ilmaan.
Komissio on ehdottamassa EU:n nykyisten ilmanlaatunormien tarkistamista osana myrkyttömään ympäristöön tähtäävää saasteettomuustavoitettaan, joka sisältyy Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan. Tarkoituksena on, että normit vastaisivat paremmin Maailman terveysjärjestön (WHO) tuoreimpia suosituksia. Säännöksiä vahvistamalla autetaan lisäksi paikallisviranomaisia puhtaamman ilmanlaadun saavuttamisessa. Jotta normit voidaan saavuttaa käytännössä, tarkistetussa ehdotuksessa keskitytään myös niiden täytäntöönpanon parantamiseen.
Tausta
Erityiseurobarometrikysely tehtiin 21. maaliskuuta ja 20. huhtikuuta 2022 välisenä aikana. Noin 26 509 vastaajaa eri yhteiskunta- ja väestöryhmistä haastateltiin heidän äidinkielellään. Kyselyn teetti Euroopan komissio.
Tämä erityiseurobarometri on jatkoa vuoden 2019 erityiseurobarometrille, jossa kartoitettiin eurooppalaisten asenteita ilmanlaatuun. Monet vuoden 2019 erityiseurobarometrissa käytetyt kysymykset on toistettu tässä uudessa kyselyssä, jotta kehityssuuntauksia voidaan vertailla.