YK:n valtamerisopimuksen valmistelu kesti lähes kaksi vuosikymmentä. Nyt työ on vihdoin siirtymässä neuvottelupöydistä käytäntöön, kun 60. valtio ratifioi sopimuksen.
Merten suojelulle kriittinen valtamerisopimus saavutti voimaantuloon vaaditun määrän ratifiointeja. 60 maata on hyväksynyt sopimuksen lopullisesti osana kansallista päätöksentekoaan. Viimeisimpänä sopimuksen ratifioivat Sierra Leone ja Marokko.
”Tämä on valtava saavutus mertensuojelulle, erityisesti valtamerten kaukaisille aavan meren alueille. Ne käsittävät lähes kaksi kolmasosaa valtamerten pinta-alasta, mutta eivät kuulu minkään valtion lainsäädäntövallan alaisuuteen. Vain noin yksi prosentti näistä alueista on tähän mennessä ollut suojeltu, ja suojelualueiden valvonta on ollut heikkoa”, WWF Suomen meriasiantuntija Vanessa Ryan sanoo.
Sääntelyn ja valvonnan puute on mahdollistanut muun muassa ylikalastuksen ja laittoman kalastuksen. Sopimus tarjoaa ensimmäistä kertaa oikeudellisesti sitovan mekanismin, jonka avulla uusia mertensuojelualueita voidaan perustaa aavalle merelle ja näin kasvattaa suojeluprosenttia alue kerrallaan. Tämä on välttämätön askel kohti maailmanlaajuista tavoitetta suojella 30 prosenttia meristä vuoteen 2030 mennessä.
Ympäristövaikutukset syyniin
Avomerialueet ylläpitävät merkittäviä kalakantoja, tarjoavat elinympäristön sadoille tuhansille lajeille ja lieventävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Viimeisen 10 vuoden aikana meret ovat sitoneet 23 prosenttia ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä.
Näitä vesiä kuitenkin hyödynnetään esimerkiksi laivaliikenteessä ja teollisessa kalastuksessa. Nyt voimaan astuva sopimus paikkaa aukkoja hallintoelinten tilkkutäkissä, joka sääntelee valtamerien käyttöä.
“Sopimus edellyttää ympäristövaikutusten arviointia hankkeista, joita toteutetaan kansainvälisillä vesillä. Arvioinnilla hankkeiden haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää ja estää sellaisia hankkeita, joiden haitat meriympäristölle olisivat merkittävät”, Ryan kertoo.
Lisäksi sopimus velvoittaa perustamaan toimeenpano- ja säännöstötoimikunnan, joka vastaa yhteistyön tehostamisesta sekä luomaan riitojenratkaisumekanismin, joka antaa valtioille mahdollisuuden toimia rikkomuksia vastaan.
Sopimus astuu voimaan 120 päivän kuluttua 60. ratifioinnista, eli 17. tammikuuta 2026. Suomi on ratifioinut sopimuksen tämän vuoden toukokuussa.